Tekstit

9.luento

9. luennolla käsiteltiin globalisaation johtamista ja kestävää johtamista. Koimme molemmat aihealueet meille tuntemattomiksi, mutta kuitenkin erittäin mielenkiintoisiksi.  Globalisaation näimme olevan hyvä asia liikkuvuuden ja palvelujen saatavuuden kannalta, mutta mielestämme kestävän johtaminen toteutuminen globalisaatiossa on ongelmallista. Suurissa yrityksissä tavoitteena on usein tehdä suuri määrä tuotteita ja palveluja mahdollisimman halvalla. Tekemällä tuotteita halvalla ja myymällä niitä kalliimmalla yritysten on mahdollista saada tuotteistaan paljon tuottoa. Tämä johtaa usein työvoiman ja materiaalien hankkimiseen halvemman työvoiman maista (Kiina, Intia, Bangladesh). Lainsäädäntö ja eettisyys saattaa olla halvemman työvoiman maissa erilaista ja puutteellisempaa, jolloin kestävä toiminta ei välttämättä toteudu kyseisissä maissa. Kestävässä johtamisessa olisikin olennaista, että yritys tutustuu kunnolla maihin, joissa tavaroita ja palveluja tuotetaan ja varmistaa, että kys
Lähetä kommentti
Lue lisää

10. luento

Luento 20.11.2019 Organisaatiokulttuurin johtaminen Luennolla pääsimme tutustumaan Valamis -yritykseen, joka ei ollut meille ennalta tuttu. Valamis -yrityksen edustaja Nea sivusi monia kurssin aikana käsittelemiämme teemoja tämän päivän johtajuuteen ja sen haasteisiin liittyen. Hän kuvasi hyvin sitä, kuinka suuret organisaatiossa tapahtuneet muutokset tuovat mukanaan omat haasteensa ja vievät yllättävän paljon aikaa tullakseen osaksi organisaation kulttuuria. Liiketoimintamallin muutos, mittava kansainvälistyminen sekä yrityksen voimakas kasvu olivat tuoneet myös heillä esiin omia haasteitaan. Uudella liiketoiminnalla saatava tulososuus kasvoikin lopulta odotettua hitaammin Nea kuvasi myös johtoportaan olleen yllättynyt siihen, kuinka hitaasti koko organisaation kulttuurin muutos todella tapahtuu. Kuten aiemmillakin luennoilla olemme keskustelleet, organisaatiokulttuurin muutos voi aiheuttaa vastarintaa ja kipuilua, jolloin johtaminen muutoksen keskellä nousee keskeiseen rooliin.
Lähetä kommentti
Lue lisää

8. Luento

PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelän luento oli mielestämme kiinnostava ja siitä sai paljon käytännön konkreettista tietoa johtamisesta. PKO oli meille tietysti ennestään tuttu, sillä se on Joensuussa hyvin näkyvä konsepti. Osuustoiminnan idea oli kuitenkin hieman vieraampi ja saimmekin tästä paljon tietoa luennolla. PKO:n toiminta on kuitenkin paljon laajempaa niin palveluiltaan kuin toimintaperiaatteiltaan, mitä aiemmin luulimme. Kivelä esitti luennolla, että yksi merkittävä heidän toiminnan tarkoituksensa on Pohjois-Karjalan elinvoimaisuuden lisääminen, joista konkreettisia esimerkkejä oli muun muassa Niinivaaran terveysaseman rakennuttaminen, erilaisissa hankkeissa mukana oleminen ja urheiluseurojen tukeminen. Näin elinvoimaisuuden edistäminen ei ole jäänytkään pelkäksi puheeksi, vaan PKO toteuttanut merkittäviä toimia, joilla on vaikutusta ihmisten joka päiväisessä elämässä. Tärkeäksi asiaksi näimme sen, että PKO:ssa henkilöstö nähdään nimenomaan voimavarana, jonka hyvinvo
Lähetä kommentti
Lue lisää

6.luento

6. luennolla käsittelimme osaamisen ja oppimisen johtamista. Osaamisen ja oppimisen johtamisen käsitteleminen antoivat meille paljon uusia ajatuksia sekä johtamisen että kasvatustieteen näkökulmasta. Esimerkiksi tietojohtamista verrattiin luennolla elinikäiseen oppimiseen, joka on meille tuttua pääaineopinnoistamme. Oppimista pidettiin organisaation tärkeimpänä strategisena voimavarana ja kilpailuetuna. Olemme asiasta samaa mieltä, sillä toivottua muutosta voi tapahtua vain oppimisen myötä. Toivomme, että oppimiseen panostetaan myös oikeasti käytännön tasolla, ettei se jää vain organisaation imagon parantamiseen tähtääväksi puheeksi. Nonakan ja Takeuchin tiedon muodostumisen prosessimalli, SECI-malli, konkretisoi tiedon muodostuksen. Eksplisiittisen tiedon ja hiljaisen tiedon eron ja muodostumisen tuntemisesta on todennäköisesti hyötyä johtajalle, sillä silloin on mahdollista vaikuttaa omalla toiminnalla tiedon muodostukseen ja auttaa esimerkiksi työyhteisössä esiin tulevissa tiedon
Lähetä kommentti
Lue lisää

7. Luento

Pohdimme luennon alussa suomalaisia innovaatioita, kuten äitiyspakkausta, ksylitolia sekä astiankuivauskaappia. Innovaatio käsitteenä aukesi meille laajemmassa merkityksessään luennon aikana. Pohdintaa herätti se, kuinka ajattelimme innovaation syntyvän tyypillisimmin ns. sattuman kautta, yritysten ja erehdysten kautta. On kuitenkin hyvä huomata, että harvemmin innovaatiot syntyvät sattumalta, vaan taustalla on vuosien pitkäjänteinen ajatus- ja kehitystyö.  Pohtiessa innovaatiota käsiteenä, mieleen tulevat juurikin edellä mainitut suomalaiset tuotteet, kuten astiankuivauskaappi. Innovaatiotyyppejä on kuitenkin olemassa tuote-/palveluinnovaatioiden lisäksi myös monia muita. Näitä ovat prosessi-, markkinointi-, johtamis- ja sosiaalinen innovaatio. Ymmärryksemme innovaatiokäsitteen laajuudesta avautui siis ihan uudella tavalla. Sidosryhmien kasvava rooli korostuu innovointiprosessissa, mutta myös työntekijät voivat saada aikaan innovaatioita. Tässä mielestämme korostuu ennenkaikkea joh
Lähetä kommentti
Lue lisää

4. luento

  Johtamisteorian päälähestymistapoja ja henkilöstövoimavarojen johtaminen Pohdimme ryhmämme kanssa kysymystä siitä, miten johtamisteoriat ovat muuttuneet. Merkittävänä muutoksena näimme tilannetekijöiden huomioimisen johtamisessa. Tilanne- eli kontingenssiteoriat pitävät tärkeänä sitä, että johtaessa yritystä täytyy tuntea yrityksen tilanne ja johtamisen konteksti, joita ovat esim. työn luonne, taloustilanne ja sosiaalinen ympäristö. Pohdimme myös sitä, kuinka tärkeää on yrityksen tilanteen lisäksi tuntea johdettavat, sillä erilaisilla työntekijöillä voi olla johtamisen suhteen hyvin erilaisia tarpeita, samoin kuin erilaisten tavoitteiden saavuttamiseen sopii erilaiset johtamistyylit. Olennaista johtamisessa onkin tietämyksen lisäksi kyky sopeutua sekä toimia joustavasti erilaisissa tilanteissa. Herseyn tilannejohtamismalli kuvaa juuri tätä ajatusta eli kuinka tärkeää johtajan on tuntea johdettavansa, jotta hän voi soveltaa alaistensa tarpeisiin sopivia johtamistyylejä. Mi
Lähetä kommentti
Lue lisää

5. luento

Viestinnän ja vallan johtamiseen keskittyvällä luennolla opimme uutena asiana sen, miten paljon johtaminen on kommunikointia. Kommunikoinnin merkitystä korostettiin erityisesti varsinaisella luennolla, mutta sen merkitys kirkaistui meille erityisesti Reijo Karhisen esityksessä. Hänen inspiroiva tapansa korostaa kommunikoinnin merkitystä urapolkunsa eri vaiheissa sai meidät erityisesti huomaamaan sen tärkeyden. Keskustellessamme luennon teemoista olimme sitä mieltä, että monien organisaatioiden toiminnalle tekisi hyvää, että kommunikaatiota estäviä rakenteita vähennettäisi. Viestinnästä tulisi silloin todennäköisesti toimivampaa ja myös koko organisaatiolle hyödyllisempää. Se mahdollistaisi myös polyfonian ja paremman kuuntelun organisaatiossa. Myös organisaatioviestinnästä ja ulkoisesta viestinnästä voisi mahdollisesti tulla tällöin toimivampaa. Meillä on myös omia kokemuksia luennoilla mainitusta työpaikan noidankehästä, jossa johtaja on lisännyt kontrollia motivaation tai tuottav
Lähetä kommentti
Lue lisää