5. luento
Viestinnän ja vallan johtamiseen keskittyvällä luennolla opimme uutena asiana sen, miten paljon johtaminen on kommunikointia. Kommunikoinnin merkitystä korostettiin erityisesti varsinaisella luennolla, mutta sen merkitys kirkaistui meille erityisesti Reijo Karhisen esityksessä. Hänen inspiroiva tapansa korostaa kommunikoinnin merkitystä urapolkunsa eri vaiheissa sai meidät erityisesti huomaamaan sen tärkeyden.
Keskustellessamme luennon teemoista olimme sitä mieltä, että monien organisaatioiden toiminnalle tekisi hyvää, että kommunikaatiota estäviä rakenteita vähennettäisi. Viestinnästä tulisi silloin todennäköisesti toimivampaa ja myös koko organisaatiolle hyödyllisempää. Se mahdollistaisi myös polyfonian ja paremman kuuntelun organisaatiossa. Myös organisaatioviestinnästä ja ulkoisesta viestinnästä voisi mahdollisesti tulla tällöin toimivampaa.
Meillä on myös omia kokemuksia luennoilla mainitusta työpaikan noidankehästä, jossa johtaja on lisännyt kontrollia motivaation tai tuottavuuden laskemisen vuoksi. Kontrollin lisääntyminen on tullut työntekijöiden keskuudessa esiin luottamuspulana ja saattanut näkyä esimerkiksi muutosvastarintana. Nämä tilanteet olisivat olleet vältettävissä riittävän kommunikoinnin avulla.
Koemme, että olemme pääaineopinnoissamme keskittynyt paljon viestintään vuorovaikutuksena. Olemme erityisesti keskittyneet henkilöiden väliseen viestintään kahdenvälisesti ja pienryhmässä. Opinnoissamme olemme kuitenkin keskittyneet erilaiseen kontekstiin, sillä tarkastelemme kyseisiä viestinnän tasoja koulukontekstissa. Viestintää olikin mielenkiintoista tarkastella eri kontekstin ja teorioiden näkäkulmista. Saimme paljon uusia näkökulmia erityisesti yritysten ulkoisen viestinnän merkityksestä. Olemme aiemmin tarkastelleet ulkoista viestintää lähinnä asiakkaan roolista, joten niiden taustalla oleviin toimintoihin perehtyminen antoi mielenkiintoista näkökulmaa ulkoisen viestinnän tarkasteluun tulevaisuudessa.
Valta puolestaan oli meille uusi aihealue, jonka käsittelyä odotimme mielenkiinnolla. Valta on vaikuttanut aina yksinkertaiselta käsitteeltä, mutta luennon myötä huomasimme sen sisältävän monia eri osa-alueita (esimerkiksi Weberin mainitsemat auktoriteetti ja dominanssi). Follet'n power over/power with-ajattelu, jossa korostetaan yhteistyötä ja tasapainoa, vastaa ajatteluamme toimivasta vallankäytöstä. Kyseisen ajattelun omaaminen olisi varmasti hyödyllistä monen organisaation toiminnalle.
Mielestämme organisaatiossa on oltava sekä valtaa että vastustusta, erityisesti juuri Follet'n ajattelun mukaisesti. Vallan avulla organisaation toiminta voi pysyä jäsentyneenä ja johdonmukaisena erityisesti ulkopuolisten silmissä. Tietyllä hierarkialla on mahdollista jakaa myös erilaisia tehtäväalueita, jolloin työt eivät kasaannu tai jää tekemättä. Oikeutetun vastustuksen avulla on mahdollista luoda muutosta organisaatiossa ja tuoda esiin monia mielipiteitä ja näkökulmia (jos niitä kuullaan).
Keskustellessamme luennon teemoista olimme sitä mieltä, että monien organisaatioiden toiminnalle tekisi hyvää, että kommunikaatiota estäviä rakenteita vähennettäisi. Viestinnästä tulisi silloin todennäköisesti toimivampaa ja myös koko organisaatiolle hyödyllisempää. Se mahdollistaisi myös polyfonian ja paremman kuuntelun organisaatiossa. Myös organisaatioviestinnästä ja ulkoisesta viestinnästä voisi mahdollisesti tulla tällöin toimivampaa.
Meillä on myös omia kokemuksia luennoilla mainitusta työpaikan noidankehästä, jossa johtaja on lisännyt kontrollia motivaation tai tuottavuuden laskemisen vuoksi. Kontrollin lisääntyminen on tullut työntekijöiden keskuudessa esiin luottamuspulana ja saattanut näkyä esimerkiksi muutosvastarintana. Nämä tilanteet olisivat olleet vältettävissä riittävän kommunikoinnin avulla.
Koemme, että olemme pääaineopinnoissamme keskittynyt paljon viestintään vuorovaikutuksena. Olemme erityisesti keskittyneet henkilöiden väliseen viestintään kahdenvälisesti ja pienryhmässä. Opinnoissamme olemme kuitenkin keskittyneet erilaiseen kontekstiin, sillä tarkastelemme kyseisiä viestinnän tasoja koulukontekstissa. Viestintää olikin mielenkiintoista tarkastella eri kontekstin ja teorioiden näkäkulmista. Saimme paljon uusia näkökulmia erityisesti yritysten ulkoisen viestinnän merkityksestä. Olemme aiemmin tarkastelleet ulkoista viestintää lähinnä asiakkaan roolista, joten niiden taustalla oleviin toimintoihin perehtyminen antoi mielenkiintoista näkökulmaa ulkoisen viestinnän tarkasteluun tulevaisuudessa.
Valta puolestaan oli meille uusi aihealue, jonka käsittelyä odotimme mielenkiinnolla. Valta on vaikuttanut aina yksinkertaiselta käsitteeltä, mutta luennon myötä huomasimme sen sisältävän monia eri osa-alueita (esimerkiksi Weberin mainitsemat auktoriteetti ja dominanssi). Follet'n power over/power with-ajattelu, jossa korostetaan yhteistyötä ja tasapainoa, vastaa ajatteluamme toimivasta vallankäytöstä. Kyseisen ajattelun omaaminen olisi varmasti hyödyllistä monen organisaation toiminnalle.
Mielestämme organisaatiossa on oltava sekä valtaa että vastustusta, erityisesti juuri Follet'n ajattelun mukaisesti. Vallan avulla organisaation toiminta voi pysyä jäsentyneenä ja johdonmukaisena erityisesti ulkopuolisten silmissä. Tietyllä hierarkialla on mahdollista jakaa myös erilaisia tehtäväalueita, jolloin työt eivät kasaannu tai jää tekemättä. Oikeutetun vastustuksen avulla on mahdollista luoda muutosta organisaatiossa ja tuoda esiin monia mielipiteitä ja näkökulmia (jos niitä kuullaan).
Kommentit
Lähetä kommentti