9.luento

9. luennolla käsiteltiin globalisaation johtamista ja kestävää johtamista. Koimme molemmat aihealueet meille tuntemattomiksi, mutta kuitenkin erittäin mielenkiintoisiksi. 

Globalisaation näimme olevan hyvä asia liikkuvuuden ja palvelujen saatavuuden kannalta, mutta mielestämme kestävän johtaminen toteutuminen globalisaatiossa on ongelmallista. Suurissa yrityksissä tavoitteena on usein tehdä suuri määrä tuotteita ja palveluja mahdollisimman halvalla. Tekemällä tuotteita halvalla ja myymällä niitä kalliimmalla yritysten on mahdollista saada tuotteistaan paljon tuottoa. Tämä johtaa usein työvoiman ja materiaalien hankkimiseen halvemman työvoiman maista (Kiina, Intia, Bangladesh). Lainsäädäntö ja eettisyys saattaa olla halvemman työvoiman maissa erilaista ja puutteellisempaa, jolloin kestävä toiminta ei välttämättä toteudu kyseisissä maissa. Kestävässä johtamisessa olisikin olennaista, että yritys tutustuu kunnolla maihin, joissa tavaroita ja palveluja tuotetaan ja varmistaa, että kyseisissä maissa asiat tapahtuvat kestävällä tavalla. 

Näiden pohdiskelujen myötä aloimme pohtimaan vastuullista johtamista. Koimme, että se on ideana hyvä, mutta miten se toteutuu käytännössä? Itse haluaisimme olla vastuullisia johtajia, mutta onko se mahdollista asiakkailta, osakkeenomistajilta ja sidosryhmiltä tulevien vaatimuksien viidakossa? Tämän vuoksi vastuullinen ja kestävä johtaminen vaativat paljon erilaisia toimenpiteitä ja aikaa, jotta siitä on oikeasti mahdollista saada toimivaa. 

Viherpesu on myös mielenkiintoinen nykyajan ilmiö, koska vastuullisuus ja ympäristökysymykset ovat lisänneet painoarvoa erityisesti länsimaisissa yhteiskunnissa. Viherpesun myötä yritykset pyrkivät luomaan kuvaa, että yritys toimii vastuullisesti ja kestävästi, mutta ei oikeasti toimi niin. Monet myös itse käyttämämme tuotteet valmistetaan halvan työvoiman maissa, vaikka niitä olisi mainostettu kestävinä vaihtoehtoina. Miksi yritykset eivät ole valmiita panostamaan kestävämpään tuotantoon? Ymmärrettävästi kysymys on rahasta, mutta koemme, että viherpesulla on entistä tuhoisammat seuraukset. 

Jäimme pohtimaan erityisesti muotiteollisuuden roolia kestävässä johtamisessa ja halvan työvoiman käyttämisessä. Muotiteollisuuden ympäristövaikutuksista on ollut paljon keskustelua julkisuudessa (esim. https://yle.fi/uutiset/3-10309581), ja olemme itsekin pohtineet omien kulutusvalintojemme seurauksia. Monissa vaatteissa materiaalien ja työvoiman lisäksi hintaa nostaa brändi (esimerkiksi Marimekko). Muotiteollisuuden kestävyyttä käsitellään myös The True Cost-dokumentissa, jossa paneudutaan esimerkiksi vuonna 2013 Bangladeshissa tapahtuneeseen vaatetehtaan sortumiseen. Tämä on järkyttävä esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun tavaroita tuotetaan mahdollisimman pienillä kustannuksilla.